Työväen Arkiston erikoistutkija Marjaliisa Hentilä edusti seuraa Linzin konfrenssissa. Tässä hänen raporttinsa, joka on julkaistu aiemmin myös Työväentutkimus 2012 vuosikirjassa:
Jo 48. kerran järjestettiin Itävallan Linzissä kansainvälinen työväen- ja sosiaalihistorian konferenssi. Suomesta kaksi tahoa on tämän vuosittaisen tapahtuman jäseniä, Työväen Arkisto ja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Pääosin Itävallan ammattiyhdistysliikkeen rahoittaman konferenssin teema oli ”Interventiot. Työväenliikkeen vaikutus sosiaaliseen ja kulttuuriseen kehitykseen”. Osallistujia oli yli 60 henkeä kaikista maanosista. Konferenssiohjelma, ITH Newsletter vol 48/3 (August 2012)
Konferenssin pääalustaja oli viime vuonna edesmenneen prof. Klaus Tenfelden seuraaja, prof. Stefan Berger. Hän johtaa Bochumin yliopiston sosiaalisten liikkeiden instituuttia ja Ruhrin alueen historiataloa, jossa instituutti sijaitsee. Berger on tehnyt tutkijanuransa Englannissa. Hänen tutkimusaiheitaan ovat työväen- ja sosiaalihistorian ohella nationalismi ja kansallinen identiteetti. Tutkimusaiheidensa puitteissa Berger on ollut mukana Suomen Kirjallisuuden Seuran vetämässä tutkimushankkeessa ja vieraillut myös Suomessa.
Esitelmissä työväenliikettä käsiteltiin vahvana sosiaalisia uudistuksia ja tasa-arvoa ajavana poliittisena liikkeenä ja kulttuuriliikkeenä. Kunnallisen äänioikeuden saatuaan sosialistit asettivat eri mantereiden kaupungeissa samanlaisia tavoitteita työlleen 1890–1920-luvuilla: työväenasuntojen, koulujen ja kirjastojen rakentamista sekä julkisen liikenteen edistämistä. Kunnallissosialismi on tutkimuksessa vähän tutkittu aihe. Kunnallinen äänioikeus saatiin yleensä myöhemmin kuin valtiollinen. Työväenliikkeen varhaiset sosiaaliset ja kulttuuriset ihanteet ja hyvinvointivaltion perusteet toteutuivat kansallisella tasolla kuitenkin vain Euroopassa. Alustuksissa Euroopan sosiokulttuurisen kehityksen kahta piirrettä, hyvinvointivaltion saavuttamista ja tasa-arvoista koulutusta pidettiin työväenliikkeen suurina tavoitteina ja saavutuksina. Ne ovat saavutuksia, jotka selvästi tänä päivänä erottavat Euroopan muista mantereista.
Työväenliikkeen ristiriitainen päämäärä on aina ollut kouluttaa jäseniään pois työväenluokasta. Kansainvälinen huomio oli, että työväenjohtoisissa maissa työväenliikkeen oman koulutustoiminnan tarve on vähentynyt. Kuten Suomessa myös muualla Euroopassa työväenliikkeen omien koulujen, elokuvien tai kirjastojen merkitys työläisten kouluttamisessa on vähentynyt, kun muu julkinen koulutus on lisääntynyt.
Ensi vuoden konferenssin teema on Towards a Global History of Domestic Workers and Caregivers. Uutta konferenssissa on, että sen osana tulee olemaan tästä aiheesta väitöskirjaa tekevien sessio. Lisätietoja, mm CFP: www.ith.or.at Newsletter
Marjaliisa Hentilä
Erikoistutkija, Työväen Arkisto
