Kansainvälinen työväen- ja sosiaalihistorian ITH-konferenssi Linzissä, Itävallassa, käsitteli tänä vuonna kotityöntekijöiden (domestic workers, aiemmin kotiapulaiset) historiaa eri aikoina ja eri maanosissa. He olivat osa siirtolaisuusvirtaa. Työn perässä siirryttiin maalta kaupunkiin, maasta toiseen ja myös mantereelta toiselle, kun vaurastuneet yhteiskunnat palkkasivat maatalousvaltaisten maiden väestöä – ja nykyisin kehitysmaista tulevia. Kun sata vuotta sitten Yhdysvaltain ja Kanadan kotiapulaiset tulivat Euroopasta, mm. Irlannista ja Suomesta, niin nykyisin he ovat pääasiassa filippiiniläisiä. Siirtomaissa kohdemaan asukkaat ja alkuperäisväestö tekivät kotityöt. Miespalvelijoita, joista valkoiset käyttivät nimitystä ”boys”, tarvittiin paljon.
Nykyisin väestön ikääntyessä kotityöhön kuuluu enenevässä määrin vanhusten hoitoa: slovenialaiset käyvät koti- ja hoivatyössä Italiassa, ukrainalaiset Puolassa ja puolalaiset Saksassa, intialaiset ovat Etelä-Afrikassa ja arabimaissa. Filippiiniläiset ovat kotityössä kaikilla maailman mantereilla. Filippiinit säätelee valtion talouden alijäämää kotityöntekijöiden määrällä. Valtio määrää kiintiön sille, kuinka suuri osa kansalaisista voi lähteä työskentelemään ulkomaille.
Mielestäni tämän vuoden seminaarin tieteellinen taso oli poikkeuksellisen korkea. Se johtui osin siitä, että ensimmäistä kertaa konferenssin yhteydessä aiheesta väitöskirjaa tekevät pitivät omia sessioita ja yleisöesitelmiä.
ITH pitää ensi vuonna 50. konferenssinsa, jonka aiheena pakkotyön eri muodot. Aihetta käsitellään historiallisesti ja globaalisti niin maataloudessa, teollisuudessa, palvelusektorilla kuin seksiteollisuudessakin (Work and Compulsion: Coerced Labour in Domestic, Service, Agricultural, Factory and Sex Work, ca 1850-2000s).
Vuoden 2015 konferenssi pidetään ensimmäistä kertaa Linzin ulkopuolella, Berliinissä. Professorit Josef Ehmer ja Andreas Eckert valmistelevat konferenssia aiheesta työ ja ei-työ. Tämä kokous pohtii sitä, miten työ määritellään, kun kaikki työ ei välttämättä olekaan palkkatyötä. 2016 konferenssi on jälleen Linzissä, ja vuonna 2017 Gentissä.
ITH:n organisaatiota muutettiin. Konferenssin presidentti, joka on vielä vuoden ajan Berthold Unfried Wienistä, sai kolme varapresidenttiä: Susan Zimmermann Budapestista, Marcel van der Linden Amsterdamista ja David Meyer Wienistä. Konferenssin yhteydessä jatketaan väitöskirjan tekijöiden tapaamisia.
Marjaliisa Hentilä
Erikoistutkija, Työväen Arkisto
”Olemme työntekijöitä ja siksi meillä on oikeuksia”, totesi Tansaniasta kotoisin oleva Vicky Kanyoka Linzissä. Hän on vuosia toiminut kotityöntekijöiden aseman parantamiseksi Afrikassa. Hän edustaa Afrikkaa alan verkostossa, International Domestic Workers Network, jonka aloitteesta vielä tänä vuonna perustetaan maailmanlaajuinen ammatillinen kattojärjestö. Vicky Kanyoka puhui vuonna 2011 järjestetystä ILO:n kokouksesta, joka hyväksyi alalle sopimuksen numero 189. Se määrittelee kotityöntekijöille minimityöehdot. Tähän mennessä 11 maata on ratifioinut sopimuksen.
Etualalla saksalainen veteraanitutkija Ulla Plener Linzin konferenssissa. Hän on yli 50 vuoden ajan julkaissut tutkimusta kommunistisesta liikkeestä. Hänen saksalainen isoisänsä menehtyi Stalinin vainoissa. Hän on julkaissut tutkimuksen mm.Neuvostoliitossa vallinneesta terrorista kommunisteja kohtaan. Tämä on aihe, jota hän itäsaksalaisena on voinut käsitellä vasta kommunismin romahduksen jälkeen.
