Suodenjoki tarkastelee ärhäkän suutari Lindholmin näkökulmasta työväenliikkeen nousua Urjalassa. Kyläoriginellin elämän rekonstruointi niukoin lähtein on työn vahvaa antia. Tutkimuksen tarkka paikalliskuvaus viehättää, kun sitä voi lukea Väinö Linnan Pentinkulman kuvaus mielessään.

Tutkimus,  Kuriton suutari ja kiistämisen rajat. Työväenliikkeen läpimurto hämäläisessä maalaisyhteisössä 1899-1909 tarkastelee ansiokkaasti työväenliikkeessäkin lopulta sivuraiteelle joutuvan järjestöihmisen toiminnan kautta 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun murrosta paikallisyhteisössä. Palkintoraati arvosti luontevaa ja oppinutta tapaa keskustella ja kommentoida aiempaa ulkomaisen ja kotimaisen tutkimuksen kanssa. Työn ansiona on mikrohistoriallisen otteen soveltaminen Suomen ja kansanliikkeiden tutkimuksen suuriin teemoihin. Historian ja perinteen tutkimuksen ote on tutkimuksessa vahva.

Vuoden Työväentutkimus -raati on myöntänyt kunniamaininnan Johanna Annolalle väitöskirjasta Äiti, emäntä, virkanainen, vartija. Köyhäintalojen johtajattaret ja yhteiskunnallinen äitiys 1880-1918, joka tarkastelee naisvaltaisen ammatinsynnyn ja köyhäinhoidon käytäntöjen muotoutumista.

Työväenperinne ry valitsee vuosittain parhaan työväentutkimuksen. Vuorovuosina palkinnon saavat harrastelijatutkijat ja ammattitutkijat. Nyt on valittu paras tieteellinen työväentutkimus vuosilta 2010-2011.

Palkinto jaettiin työväenperinnepäivänä jota vietetään Anna Wiikin syntymäpäivänä 5. maaliskuuta. Anna Wiik toimi arkistonhoitajana Työväen Arkistossa vuosina 1918-1941 ja Kansan Arkistossa vuosina 1946-1948. Anna oli työläiskodin tytär, joka liittyi jo nuorena työväenliikkeeseen ja luki ylioppilaaksi aikuisella iällä.

Blogimme onnittelee lämpimästi seuran hallituksen jäsentä merkittävästä palkinnosta.

***

Katso myös Kansan Uutisten verkkolehden Suutari Lindholm on väitöstyön päätähti