THPTS:n Väki Voimakas -vuosikirjassa julkaistaan sekä vertaisarvioituja että vertaisarvioimattomia tieteellisiä artikkeleita, jotka liittyvät työväestön, työväenliikkeen ja työelämän historiaan ja perinteeseen. Julkaisu on täysin avoin, eli sekä artikkelien julkaiseminen että niiden lukeminen on ilmaista.
Vuosikirja on ilmestynyt vuodesta 1985 alkaen. Vuosikirjan ISSN on 0782-2332 (painettu) ja 2814-9440 (verkkoversio). Verkkoversio on saatavissa sekä Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistossa että journal.fi-palvelussa. Julkaisu on määritelty Julkaisufoorumissa luokkaan 1 (ks. http://www.julkaisufoorumi.fi/fi/julkaisufoorumi).
Kirjana Väki Voimakas vuosikirjan voi ostaa Tiedekirjan verkkokaupasta ja myymälästä Snellmaninkatu 13 katutaso. Vuosikirja on myynnissä myös Sivullinen myymälässä Kaisaniemenkatu 5, 00100 Helsinki ja tilattavissa myös muiden kirjakauppojen ja verkkokirjakauppojen kautta.
Kirjan voi tilata myös lähettämällä tilauksen sihteeri@thpts.fi sähköpostiin. Hinta 25 € sisältää postimaksun. (HUOM laittakaa tilauksen mukaan puhelinnumero koska kirja lähetetään pakettina.
Vuosikirjan julkaiseminen toteuttaa avoimen saatavuuden periaatteita. Koko kirjaa tai yksittäisiä artikkeleita saa vapaasti lukea, selailla, näyttää ja tehdä siihen kohdistuvia tiedonhakuja myös muuhun kuin yksityiseen käyttöön. Artikkeleita saa kopioida, tulostaa ja jakaa muussa kuin henkilökohtaisessa tarkoituksessa Kopioston kopiointiluvan ehtojen mukaisesti. Lisätietoa Kopioston kopiointiluvasta: www.kopiosto.fi.
Julkaisun toimituskunta:
Raimo Parikka (toimitussihteeri)
Pete Pesonen, Työväen Arkisto ja Turun yliopisto
Silja Pitkänen, Jyväskylän yliopisto
Sami Suodenjoki, Tampereen yliopisto
Väki Voimakkaan julkaisu- ja vertaisarviointiprosessista saat lisätietoa täältä.
Yhteydenotot toimituskuntaan: sihteeri(ät)thpts.fi.
*****
VÄKI VOIMAKAS 2024
Väki Voimakas vuosikirja 37: Työväki ja Neuvostoliiton vuosisata. Toimittaneet Matias Kaihovirta, Anna Laakkonen & Silja Pitkänen. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki 2024, 403 s.
Työväki ja Neuvostoliiton vuosisata -vuosikirja on Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran 40-vuotisjuhlajulkaisu. Teoksessa tarkastellaan työväen ja Neuvostoliiton historian yhtymäkohtia ajatuksella, että neuvostohistorian keskeiset tapahtumakulut ovat jättäneet merkittävän jäljen sekä koko 1900-luvun historiaan että nykyhetkeen. Tämä tulkinta, jota historioitsija Moshe Lewin on kutsunut ”Neuvostoliiton vuosisadaksi”, on nyt ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan. Artikkelit keskittyvät suomalaisiin Neuvosto-Venäjällä ja Neuvostoliitossa, muun muassa Leningradissa, Magnitogorskissa ja Neuvosto-Karjalassa. Suomalaisten osuus neuvostopropagandan luomisessa saa myös uutta valaistusta. Suomalaisten kohtaloita ja Stalinin vainoissa menehtyneiden lukumäärää käsitellään uusimman tutkimustiedon perusteella. Teoksen johdantoartikkeli taustoittaa suomalaisen ja kansainvälisen Neuvostoliitto-tutkimuksen vaiheita, ja päätäntöartikkelissa pohditaan Venäjää käsittelevän tutkimuksen tilannetta tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.
*****
”Käsillä oleva kokoelma on sikäli harvinainen, että vaikka suomalaistenkohtaloita
ja toimintaa sotienvälisen ajan Neuvostoliitossa on tutkittu aiemminkin, kokonaista teemalle omistettua, moninäkökulmaista kokoelmaa ei liene aiemmin julkaistu.” (Professori Simo Mikkonen)
Seuran 37. Väki Voimakas -sarjan vuosikirja Työväki ja Neuvostoliiton vuosisata on saatavilla sekä painettu kirjana että avoimesti saatavilla oleva verkkokirjana (PDF).
Vuosikirjan yksittäiset artikkelit löytyvät (ovat ladattavissa) myös Tieteellisten Seurojen Valtuuskunnan (TSV) ylläpitämästä Journal.fi -julkaisupalvelusta: https://journal.fi/vakivoimakas/issue/view/11145.
VÄKI VOIMAKAS 2023
Väki Voimakas vuosikirja 36: Työväki ja vauraus. Toimittaneet Jussi Lahtinen & Heikki MIkkonen. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki 2023, 280 s.
Vöki Voimakas vuosikirjassa 36 (2023) tarkastellaan työväestön ja vaurauden suhdetta historiallisen muutoksen kautta. Miten teollisuustyöläiset nousivat kurjistumisparadigman ikeestä ”tehtaan valoon”? Entäpä miten Lex Kallio muutti entisten torppareiden suhdetta aineelliseen elintasoon ja hyvinvointiin? 1940-luvulla evakoilla ja rintamamiehillä oli mahdollisuus anoa ja saada viljelymaata lieventämään sota-ajan kärsimysten taakka. Mitä tapahtui, kun toiveeseen ei vastattu?
Toisen maailmansodan jälkeistä aikaa on länsimaissa kutsuttu vaurauden ajaksi. Miten teollisuustyöläinen muuttui länsimaisessa kertomuksessa vallankumouksellisesta antagonistista ”vauraaksi työläiseksi”? Tuliko moderneihin kerrostaloihin ja rivitaloihin muuttaneista työläisestä osa yhä laajenevaa keskiluokkaa?
Artikkeleissa käsitellään myös muutosta nykyajan näkökulmasta. Miten paperityöläiset tulkitsevat asemaansa globaalitalouden paineessa? Onko oikeistopopulismin lumo sosioekonomisesti näivettyvän työväenluokan keskuudessa ensisijaisesti kulttuurinen vai sosioekonominen ilmiö? Onko työväestön ja vaurauden suhde katkeamassa automatisaation, tekoälyjen ja globaalin tehostamisen paineessa?
Työväki ja vauraus tarjoaa lukijalle monipuolisen ja poikkitieteellisen katsauksen työväestön sosioekonomisessa asemassa tapahtuneiden muutosten, aineellisen elintason ja hyvinvoinnin monitulkintaiseen kenttään. Vauraus on usein yhdistetty rahaan ja materiaan mutta myös ennakoitavaan ja turvattuun asemaan yhteiskunnassa. Työväestön kohdalla vaurauden tulkinnat eivät ole olleet itsestäänselvyyksiä; ne ovat jatkuvassa muutoksessa.
Seuran 36. Väki Voimakas -sarjan vuosikirja Työväki ja vauraus on saatavilla sekä painettu kirjana että avoimesti saatavilla oleva verkkokirjana (PDF).
Vuosikirjan yksittäiset artikkelit löytyvät (ovat ladattavissa) myös Tieteellisten Seurojen Valtuuskunnan (TSV) ylläpitämästä Journal.fi -julkaisupalvelusta: https://journal.fi/vakivoimakas/issue/view/10513.
Painetun kirjan myynti Tiedekirja ja muut kirjakaupat.
*****
VÄKI VOIMAKAS 2022
Väki Voimakas -vuosikirja 35: Henkinen työväki Toimittaneet Antti Harmainen ja Mikko Kemppainen. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki 2022, 349 s.
Kirjassa tarkastellaan historiantutkimuksen näkökulmista, mitä kaikkea hengen käsite ja siihen niveltyvät taustailmiöt saattoivat merkitä viime vuosisadan työväenliikkeelle ja sen piirissä eläneille ihmisille. Henkinen työväki -teoksen artikkelit avaavat näköaloja esimerkiksi 1900-luvun taitteen esoteerisiin liikkeisiin, joilla oli osansa tuon ajan kansainvälisessä työväenkulttuurissa. Niiden suosion taustalla olivat juuri henkeen ja sen rajattomiin kehitysmahdollisuuksiin viittaavat ihanteet, jotka näiden liikkeiden julkilausumissa olivat myös työtätekevien massojen saavutettavissa. Artikkelit havainnollistavat niin ikään, kuinka protestanttiset maallikkosaarnaajat ja paikallistason luterilaiset yhteisöt olivat työväenkulttuurin kannalta tärkeitä toimijoita hengen ja sielun asioista.
Myös kansanvalistuksen keinoin levitettiin hengen sanomaa työväen keskuuteen.
Edellä kuvatut ilmiöt avaavat tuoreen näkökulman suomalaisen työväenhistorian kannalta keskeiseen kysymykseen. Kuva napit vastakkain olevista luterilaisesta kirkosta ja ”materialistisesta” työväenliikkeestä on tuttuakin tutumpi. Voisiko kuitenkin olla, että tuttuudessaan se myös yksinkertaistaa asioita liiaksi? Tässä kirjassa asetelmaan haetaan kriittistä valaistusta. Uusimman historiantutkimuksen kantilta näyttää siltä, että varsinkin 1900-luvun taitteen ja
ensimmäisten vuosikymmenten kotimainen työväenliike ja sen kannalta tärkeät kansainväliset verkostot antoivat mitä moninaisimmille hengen kukille tilaa
versoa.
Seuran 36. Väki Voimakas -sarjan vuosikirja Työväki ja vauraus on saatavilla sekä painettu kirjana että avoimesti saatavilla oleva verkkokirjana (PDF).
Painetun kirjan myynti Tiedekirja ja muut kirjakaupat.
*****
VÄKI VOIMAKAS 2021
Väki Voimakas -vuosikirja 34: Työväki ja seksi. Aatteet, normit ja kokemukset Toimittaneet Matias Kaihovirta ja Tiina Lintunen. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki 2021, 357 s.
Miten työväki ja seksi liittyvät toisiinsa? Miten aihetta on tutkittu ja minkälaisia kysymyksiä nousee esille työväen- ja toisaalta seksuaalisuuden historian ja -tutkimuksen kohdatessa? Tämänvuotinen Väki voimakas -vuosikirja lähestyy seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä työväen näkökulmasta. Kirjassa tutkitaan, miten ympäröivä yhteiskunta on rajoittanut ja valvonut työväen seksuaalisuutta ja toisaalta miten työväki ja työväenliike ovat käsitelleet seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tässä kirjassa tarkastellaan, miten vallitsevat siveellisyyskäsitykset ja eri aikakausien sukupuoli-, moraali- ja seksuaalinormit ovat ohjailleet työväestön arkea ja kokemuksia ja ilmenneet työväenliikkeessä ja erilaisissa työväen yhteisöissä.
Vuosikirjan artikkeleissa moraaliin ja normeihin keskittyviä näkökulmia
lähestytään historia- ja yhteiskuntatieteiden näkökulmista. Artikkeleissa
tutkitaan, miten käsitykset seksuaalisuudesta ja seksistä liittyvät työhön,
työväenkulttuuriin ja työväenliikkeeseen. Kirjoituksissa pohditaan myös, mitkä ovat olleet häpeällisiä ja vaiettuja kysymyksiä liittyen luokkaan, seksiin ja seksuaalisuuteen.
Seuran 34. Väki Voimakas -sarjan vuosikirja Työväki ja seksi on saatavilla sekä painettu kirjana että avoimesti saatavilla oleva verkkokirjana (PDF).
Painetun kirjan myynti Tiedekirja ja muut kirjakaupat.
*****
VÄKI VOIMAKAS 2020
Väki Voimakas -vuosikirja 33: Valvottu ja kuritettu työläinen. Toimittaneet Leena Enbom, Pete Pesonen, Sami Suodenjoki. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki 2020, 294 s.
Kuri ja valvonta ovat keskeisiä näkökulmia työväen historiaan. Työväestön kontrollointi on ollut monitasoista ja se on kohdistunut työväkeen työvoimana, poliittisen toiminnan subjektina, kuluttajana, paikallisyhteisön jäsenenä ja sosiaalipoliittisten järjestelmien huollon kohteena. Valvontaa ja rankaisua ovat harjoittaneet valtiovalta, työnantajat ja erilaiset kansalaisyhteiskunnan ryhmittymät – myös työntekijät ja työväenliike itse.
Vuosikirjan artikkelit tarkastelevat kuria ja valvontaa useista eri näkökulmista. Ne käsittelevät kontrollia muun muassa työpaikoilla, paikallisyhteisöissä, viranomaisasioinnissa ja poliittisissa verkostoissa. Samalla artikkelit kuvaavat tapoja, joilla kuri ja kontrolli operoivat. Klassisen kurinpitovallan ohella artikkeleissa analysoidaan ohjailun, suostuttelun ja itsekontrollin mekanismeja sekä työntekijöiden keinoja vältellä ja vastustaa itseensä kohdistuvaa kontrollia.
Seuran 33. Väki Voimakas -sarjan vuosikirja Työväestö ja demokratia on saatavilla sekä painettu kirjana että avoimesti saatavilla oleva verkkokirjana (PDF).
Painetun kirjan myynti Tiedekirja ja muut kirjakaupat.
*****
VÄKI VOIMAKAS 2019
Väki Voimakas -vuosikirja 32: Työväestö ja demokratia. Toimittaneet Ilkka Kärrylä, Pete Pesonen, Anna Rajavuori. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki 2019, 344 s.
Demokratia eli kansanvalta on ollut olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa jo yli 100 vuotta. Monet tutkijat ovat pitäneet työväenliikettä eräänä keskeisimmistä demokratian edistäjistä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti, mutta historiassa työväestön ja demokratian suhde on saanut hyvin monia, toisinaan jännitteisiä muotoja.
Tämän vuosikirjan artikkelit tarkastelevat työväestön ja demokratian monivaiheista historiaa eri näkökulmista. Ne käsittelevät muun muassa demokratian vakiintumisen ajanjaksoa Suomessa, työväenpuolueiden suhtautumista demokratiaan ja kunnallisdemokratiaan sekä demokratian laajentamista talouden ja sivistyksen alueille. Teos osoittaa, että työväestön ja demokratian suhde on jatkuvasti ajankohtainen historiantutkimuksen aihe. Se tuo näkökulmia myös nykyisiin keskusteluihin kansalaisten osallistumisesta ja hallinnon legitimiteetistä Suomessa ja maailmalla.
Seuran 32. Väki Voimakas -sarjan vuosikirja Työväestö ja demokratia on saatavilla sekä painettu kirjana että avoimesti saatavilla oleva verkkokirjana (PDF).
Painetun kirjan myynti Tiedekirja ja muut kirjakaupat.
Koko kirja on saatavilla ladattavana ja ilmaisena pdf:nä Heldasta (Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto).
*****
VÄKI VOIMAKAS 2018
Väki Voimakas -vuosikirja 31: Sisällissodan jäljet. Toim. Tiina Lintunen ja Anne Heimo. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki 2018, 354 s.
”Tamperelaiset siviilit todistivat niin taisteluiden kuin niitä seuranneiden teloitustenkin aikana raakaa ja brutaalia väkivaltaa. Väkivallanteot tulivat lähelle, oman kodin portaille, pihalle ja kadulle niin, että niitä oli suorastaan mahdotonta välttyä näkemästä. Tyttölukion oppilaista useampi kuin joka kolmas kertoi nähneensä ihmisen ammuttavan, ruumiita oli nähnyt joka toinen.” Marianne Junila
”Sisällissodanjälkeinen demobilisaatio peilaa ilmiönä sekä sodan intensiivisyyttä että sodan vaikeaa muistoa. Sotaan osallistuneille suomalaisille, sekä punaisille että valkoisille, paluu sotaretkeltä saattoi kestää pitkään.” Aapo Roselius
Vapaussodan muistamisen kulttuuri rakensi valkoisesta Suomesta hyvin nopeasti vuoden 1918 jälkeen sen tyyppisen ”kuvitellun yhteisön”, josta nationalismin tutkija Benedict Anderson on puhunut klassikkoteoksessaan ”Imagined Communities”.” Seppo Hentilä
Tämän kirjan 12 artikkelissa perehdytään niihin erilaisiin jälkiin, joita sisällissota jätti suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutkimuksissa tarkastellaan sadan vuoden takaista sisällissotaa läheltä ja kaukaa, mikro- ja makrotasolta sekä aikalaisten että jälkipolvien näkökulmasta. Kirjan kantavat teemat ovat erilaiset selviytymisen strategiat, lapset ja nuoret sekä muistin politiikka.
Katso Aki Alangon arviota Sota ja sen vaikutukset Tieteessä tapahtuu lehti 3/2019.
Seuran 31. Väki Voimakas -sarjan vuosikirja Sisällissodan jäljet on saatavilla sekä painettu kirjana että avoimesti saatavilla oleva verkkokirjana (PDF).
Painetun kirjan myynti Tiedekirja ja muut kirjakaupat.
Koko kirja on saatavilla ladattavana ja ilmaisena pdf:nä Heldasta (Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto).
*****
VÄKI VOIMAKAS 2017
Väki Voimakas -vuosikirja 30: Työväki kumouksessa. Toim. Sami Suodenjoki ja Risto Turunen. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki 2017, 274 s. 20 €.
Suomalaiset työläiset ja venäläiset sotilaat juhlivat yhdessä keisarivallan kaatumista keväällä 1917. Venäjän maaliskuun vallankumous synnytti Suomessa kuitenkin valtatyhjiön, jonka täyttämisestä käyty kamppailu sävytti koko loppuvuotta. Vallasta ja vapaudesta kamppailtiin kabineteissa, lehtien palstoilla, kaduilla, työpaikoilla – jopa kirkoissa. Samaan aikaan kypsyi ajatus itsenäistymisestä, jonka toteuttamista työväenliike ajoi olosuhteisiin nähden liiankin innokkaasti. Tämän teoksen kirjoittajat tutkivat, miltä kumousvuoden vapaushaaveet, aineellinen puute ja poliittiset jännitteet näyttivät työväestön silmin ja miten ne ajoivat itsenäistyvän valtion asukkaat lopulta sisällissotaan.
Seuran 30. Väki Voimakas -sarjan vuosikirja, Työväki kumouksessa on ilmestynyt ja saatavilla sekä painettu kirjana että avoimesti saatavilla oleva verkkokirjana (PDF).
Painetun kirjan myynti Tiedekirja ja muut kirjakaupat.
Koko kirja on saatavilla ladattavana ja ilmaisena pdf:nä Heldasta (Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto).
*****
VÄKI VOIMAKAS 2016
Väki Voimakas -vuosikirja 29: Työväki ja sivistys. Toim. Sakari Saaritsa ja Sinikka Selin. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2016, 440 s. 20 €. Painetun kirjan myynti Tiedekirja ja muut kirjakaupat.
Seuran historian tukevin Väki Voimakas on ilmestynyt. 440 sivun paketti täyttä asiaa.
Millaista oli opiskelu Tammisaaren yliopistossa? Miksi Finlaysonin työläiset kuvasivat itseään vuoroin sivistyneinä, vuoroin sivistymättöminä? Olivatko työväenopistot vallankumouskouluja? Millaista ammatinvalinnanohjausta työväen jälkikasvulle tarjottiin sotienjälkeisinä vuosikymmeninä, ja onko sosiaalisen liikkuvuuden lupaus toteutunut? Ja kuka oikeastaan oli Algot Untola?
Sivistyksen historia on ollut sekä kasvun, vapautumisen ja mahdollisuuksien että hierarkioiden, ihmisten muovaamisen ja valtataistelun historiaa. Muuttuva käsite on kytkeytynyt muun muassa koulutukseen, osaamiseen, kasvatukseen, kulttuuriin, yhteiskunnalliseen arvostukseen ja itsensä kehittämiseen. Siksi työväenhistoria on keskeisesti ollut sivistyksen historiaa. Tämä historia on käsillä olevan artikkelikokoelman aihe.
Katso kirjan sisällys (pdf) ja Johdanto ”Sivistyksen aamunkoit ja iltaruskot” (pdf). Koko kirja on saatavilla ladattavana ja ilmaisena pdf:nä Heldasta.
*****
VÄKI VOIMAKAS 2015
Väki Voimakas -vuosikirja 28: Työläisperhe arjessa ja kriiseissä. Toim. Kirsi-Maria Hytönen ja Tuomas Laine-Frigren. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015, 275 s. 20 €. Myynti Tiedekirja ja muut kirjakaupat.
Perhe on yksi yhteiskuntamme perusyksiköistä. Perheessä risteävät yhteiskunnan eri kentät ja tasot: sen ympärillä puhutaan esimerkiksi työstä, taloudesta, moraalista, uskonnosta, lainsäädännöstä, väestörakenteesta, oikeuksista ja velvollisuuksista, mutta yhtä hyvin sukupuolesta, lapsista, kodeista, tunteista, ihanteista ja odotuksista. Kirjassa valotetaan suomalaisen työläisperheen historiaa 1800-luvulta aina nykypäiviin asti. Miten varhaisen työväenliikkeen naiskirjailijat kuvasivat perhettä ja avioliittoa? Miten Billnäsin ruukin työläisnaiset toimivat sisällissodan aiheuttamassa kriisitilanteessa? Entä millaisia unelmia ja tulevaisuudensuunnitelmia työväenluokkaisella oppikoulunuorella oli 1950–1960-luvun Helsingissä?
Työläisperheen historian valossa on mahdollista tarkastella useita sellaisia kysymyksiä, jotka ovat ajankohtaisia tänäänkin. Sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset muutokset sekä kriisit ovat historian aikana vaikuttaneet monin tavoin perheiden ja yksittäisten perheenjäsenten olosuhteisiin, näkökulmasta riippuen joko rajoittaen mahdollisuuksia tai synnyttäen erilaisia toimintatapoja ja -strategioita.
Katso kirjan sisällys (pdf). Koko kirja on saatavilla ladattavana ja ilmaisena pdf:nä Heldasta.
Luettelo kaikista tähän mennessä ilmestyneistä Seuran vuosikirjoista (Väki Vomakas 1-28)
*****
VÄKI VOIMAKAS 2014
Väki Voimakas vuosikirja 27: Työväestö ja hyvinvointi. Toim. Matti Hannikainen. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2014, 272 s. 20 €. Myynti Tiedekirja ja muut kirjakaupat.
Elintason nousu ja hyvinvoinnin lisääntyminen ovat olennainen osa suurta kertomusta, nousua köyhyydestä moderniksi hyvinvointivaltioksi. Kiivainta kasvukautta elettiin 1960-luvun alusta 1980-luvun loppuun. Luotiin kattavat sosiaaliturvainstituutiot ja terveyden- ja sairaanhoitoa saatettiin kaikkien ulottuville. Myös koulutus tasa-arvoistui peruskoulun, ammatillisen opetuksen ja korkeakoulujen myötä. Hyvinvointivaltion kasvukausi päättyi 1990-luvun alussa lamaan ja globaalin sopeutumisen aikaan.
Tässä kirjassa piirtyy suuri kaari 1700- ja 1800-luvun sosiaalisesta liikkuvuudesta ja agraariyhteisöstä 1900-luvun yhteiskunnallisiin reformeihin: sosiaaliturvaan, terveyden- ja sairaanhoitoon, työsuojeluun ja lisääntyneeseen vapaa-aikaan. Kirja sisältää instituutioiden muutosten ja yhden henkilön toiminnan tarkastelua, kvantitatiivista analyysia, perinteentutkimusta ja haastatteluita. Viimeisessä luvussa pohditaan, mitä on ”tavallisen hyvä elämä”.
Katso sisällys ja esittely (pdf). Koko kirja on saatavilla ladattavana ja ilmaisena pdf:nä Heldasta.
******
VÄKI VOIMAKAS 2013
Väki Voimakas vuosikirja 26: Työväki ja liikunta. Toim. Erkki Vasara. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2013, 205 s. 20 €.
Työväestön suhde liikuntaan on ollut läheinen. Entä miten määritellä työväestö ja miten se on muuttunut viimeisen runsaan sadan vuoden aikana, jolloin sillä on ollut suhteensa liikuntaan ja 
urheiluun? Liikunnan skaala on lisäksi laaja menneiden aikojen hyötyliikunnasta tämän päivän ponnistuksiin kuntosaleilla. Kilpaurheilun myötä kuvaan tulevat työväenliikkeen omat urheilu- ja liikuntajärjestöt. Mikä on ollut työläisurheiluliikkeen asema suomalaisessa urheiluliikkeessä ja osana työväenliikkeestä? Työväen liikunnan ja työnantajien välillä on myös vahva yhteys. Aiempina vuosikymmeninä työväenaate eli voimakkaana työläisurheiluseuroissa, mutta tänään tilanne on toinen.
Tässä kirjassa näitä kysymyksiä kartoittaa joukko tutkijoita, jotka ovat paneutuneet urheiluun yhteiskunnallisena ilmiönä ja niin ikään tutkineet työväestön ja työväenliikkeen vaiheita. Kysymyksiä tarkastellaan historiallisen kehityksen kautta niin valtakunnallisesta kuin myös ja erityisesti paikallisen tason näkökulmasta. Kansainvälinen ulottuvuus nähdään suunnattaessa huomio englantilaiseen jalkapallokulttuuriin.
Katso sisällys ja esittely (pdf) Kirja on myynnissä Tiedekirjassa (20 €)
******
VÄKI VOIMAKAS 2012
Väki Voimakas 25: Työväki maahanmuuttajana. Toim. Sakari Saaritsa ja Kirsi Hänninen. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2012. 252 s. 20 €.
Maahanmuutosta on tullut Suomessakin merkittävä poliittinen kysymys. Vähän aikaa sitten Suomi oli köyhä ja syrjäinen maahanmuuton lähtömaa. Lähtijät olivat yleensä työväkeä, liikkeellä paremman elämän toivossa tai kotimaassa ohdattujen ongelmien ajamina. Ymmärrämmekö nykypäivän kysymyksiä paremmin, jos katsomme ensin historian peiliin? Mikä sai suomalaiset ryhtymään maahanmuuttajiksi, ja miten taloudelliset ja poliittiset suhdanteet heittelivät heitä maailmalla? Miten he sopeutuivat vastaanottaviin maihin, ja miten heihin suhtauduttiin? Miten muuttoliike vaikutti työväenliikkeeseen ja yhteiskuntaan kotona ja kaukomailla?
Kirjan artikkelit hakevat vastauksia historiallisen työväentutkimuksen näkökulmasta monen eri tieteenalan voimin. Ajallisesti liikutaan viime vuosisadan vaihteen Amerikan raitilta sotien välisen ajan Karjalan kuumeen kautta Ruotsiin muuton huippuvuosiin ja edelleen nykypäivään. Aineistot ulottuvat tilastoista pilakuviin. Suomalaisten maahanmuuttajien rinnalla analysoidaan maaseudulta kaupunkeihin muuttajien roolia Suomen tiessä pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi, tutustutaan eteläaasialaiseen tapaan integroitua nyky-Suomen työmarkkinoille ja tarkastellaan kriittisesti Suomen ayliikkeen kykyä vastata maahanmuuton haasteisiin 2000-luvulla.
Kirjan sisällys ja esipuhe/esittely (pdf). Kirja on myynnissä Tiedekirjassa (20 €)
******
VÄKI VOIMAKAS 2011
Väki Voimakas 24: Työtä tekee mies, nainen. Toim. Eerika Koskinen-Koivisto ja Kirsi-Maria Hytönen.Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2011. 229 s. 20 €
. Myynti Tiedekirja.
Miltä näyttävät suomalaiset työmarkkinat sukupuolinäkökulmasta? Millainen rooli miehillä ja naisilla on ollut suomalaisessa palkkatyöyhteiskunnassa eri aikoina? Onko sukupuolella edelleen väliä? Tämän teoksen aiheena on työn ja sukupuolen yhteen kietoutuminen. Kokoelman artikkelit tarkastelevat eri toimialoja, työpaikkoja, työmarkkinoita, palkkaeroja ja työn merkitystä sukupuolten näkökulmasta. Niissä kuvataan, miten sukupuolittuneet käytännöt ovat rakentuneet ja miten niitä on ylläpidetty, purettu tai mahdollisesti myös rikottu suomalaisessa työelämässä.
Teoksen artikkelit etenevät ajallisesti 1930-luvulta nykypäivään ja laajemmista ilmiöistä kohti kokemuksellisuutta. Niissä tarkastellaan työelämää ja työllisyyttä niin yleisellä valtakunnallisella, toimialakeskeisellä kuin yksilökohtaisellakin tasolla. Analyysimenetelmät vaihtelevat laadullisesta määrälliseen. Kirjoittajat osoittavat, missä kohdin ja kenelle sukupuolella on (ollut) merkitystä ja miten se vaikuttaa työmarkkinoilla – niin tavallisten satamatyöntekijöiden kuin ay-liikkeen aktiivisten toimijoiden arjessa.
******
Väki Voimakas 23: Lukeva ja kirjoittava työläinen. Toim. Kirsti Salmi-Niklander, Sami Suodenjoki ja Taina Uusitalo. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2010.
Väki Voimakas 22: Työväki ja kokemus. Toim. Kati Launis ja Marko Tikka. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2009.
Väki Voimakas 21: Työväki lähtee – mihin suuntaa tutkimus? Toim. Matti Hannikainen ja Pia Lohikoski. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2008.
Väki Voimakas 20: Pärjäämisen ajat – horjuvat työt. Toim. Anu-Hanna Anttila ja Anu Suoranta. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2007.
Sarjassa ilmestyneitä julkaisuja voi ostaa tai tilata Tiedekirjasta.
