Työväki ja vauraus
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaari 22.-23.8.2022
Teollistumisen seurauksena vaurauden kasvu ja oikeudenmukainen jakautuminen nousivat uudella tavalla osaksi poliittista keskustelua. Työväestön köyhyys ja kurjat elinolot vaikuttivat vallitsevassa järjestelmässä ylitsepääsemättömiltä esteiltä. 1800-luvun aikana syntyi kuitenkin myös käsite työläisaristokratia. Erityisesti Engels tunnisti työväenluokan sisältä opportunistisen fragmentin, joka nautti verrattain hyvästä elintasosta ja suhtautui luokkakompromisseihin myötämielisesti. Näille ammattitaitoisille työläisille tulevaisuus saattoi näyttäytyä myös kapitalismin alaisuudessa materialistisessa mielessä positiiviselta. Työväestön ”porvarillistuminen” – eli suhteellinen vaurastuminen – oli uhka vallankumouksellisempia aatteita kannattaneille ryhmille.
Länsimaissa 1900-luku oli pitkään vaurastuvan työväenluokan vuosisata. Etenkin toisen maailmansodan jälkeen esitettiin, että työväki ja vauraus ovat löytäneet toisensa. Vuonna 1958 amerikkalainen ekonomisti J. K. Galbraith julkaisi teoksen The Affluent Society, joka suomennettiin vuonna 1969 Runsauden yhteiskunnaksi. Käsite viittasi voimakkaaseen talouskasvuun länsimaissa, ja sitä alettiin käyttää angloamerikkalaisessa julkisessa keskustelussa kuvaamaan sen hetkistä yhteiskunnallista todellisuutta. Tällöin myös työväenluokalla oli rahaa ostaa moderneja kulutushyödykkeitä ja saada asuntolaina omaan taloon. Kulutusyhteiskunnan nousua ei olisi tapahtunut ilman vaurastuvaa työläisten joukkoa. Teollisuuskapitalismin kultakausi kuitenkin loppui dramaattisesti 1970-luvun öljykriisiin ja sitä seuranneeseen deindustrialisaation aaltoon. Samalla länsimaisen työväestön piiriin muodostui uusia ryhmittymiä, joille vaurastuminen ja integroituminen perinteiseen työväenluokkaan näyttäytyivät kaukaisena haaveena. Lisäksi viime vuosikymmeninä kiihtynyt ilmastokriisi on haastanut perinteisen työväenluokkaisen ajatuksen jatkuvasti lisääntyvästä materiaalisesta hyvinvoinnista.
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran (THPTS) kesäseminaarissa 2022 pureudutaan työväestön ja vaurauden suhteeseen. Toivomme tutkimusartikkeleita, katsauksia ja puheenvuoroja esimerkiksi seuraavista teemoista:
- Vaurauden ja hyvinvoinnin merkitykset eri aikakausina
- Työväestön vaurastuminen pitkällä aikavälillä
- Teollistuminen ja työläisaristokratia
- Työväestön elintaso ja luokkasuhteet
- Työväestön keskiluokkaistuminen
- Työväestö ja globalisaatio
- Työväestö ja deindustrialisaatio
- Sosiaalisen ja taloudellisen pääoman periytyminen
- Työväestön materiaalinen elintaso ja ilmastokriisi.
Lähetä enintään liuskan mittainen abstrakti esitelmäsi sisällöstä doc, docx- tai pdf-tiedostona viimeistään 29.4.2022 Jussi Lahtiselle (jussi.lahtinen@tuni.fi). Seminaariin hyväksyttävien esitelmien valinnasta tiedotetaan toukokuun 2022 aikana.
Esitelmien pituus on 20 minuuttia + 10 minuuttia keskustelua. Kotimaan kohtuulliset matkakulut korvataan esiintyjille. Seminaarin pohjalta toimitetaan valituista esityksistä artikkelikokoelma, joka ilmestyy vuonna 2022. Lisätietoja seminaarista ja artikkelikokoelmasta voit kysellä Jussi Lahtisen lisäksi Heikki Mikkoselta (heikki.mikkonen@tuni.fi).
THPTS:n kesäseminaari järjestetään Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 22.–23.8.2022. Seminaari on maksuton, ja se järjestetään koronatilanteen sallimissa puitteissa tarvittaessa etäyhteyksiä hyödyntäen.
