24.–25.9. 2015 Werstas, Tampere
Euroopan neuvosto on julistanut vuoden 2015 teollisuusperinnön ja tekniikan teemavuodeksi. Teema on mielenkiintoisella tavalla esillä niin meillä Suomessa kuin muualla Euroopassa. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura järjestää yhteistyössä Työväenmuseo Werstaan, Teollisuusperintöseura ry:n, Tekniikan Historian seura ry:n ja Suomen taloushistoriallinen yhdistys ry:n kanssa kaksipäiväisen seminaarin Tehdas, työ ja teollisuusperintö globalisoituvassa maailmassa. Seminaari on myös osa Tampereen yliopiston historian opiskelijoille syksyllä 2015 tarjottavaa kurssia. Tampereen yliopisto (YKY ja CoE) ja Tampereen kaupunki ovat olleet mukana järjestelyissä.
Tampereella Työväenmuseo Werstaalla 24.–25. syyskuuta 2015 järjestettävässä seminaarissa teollistumisen, teollisen työn ja teollisuusperinnön prosesseja tarkastellaan ylirajaisina ilmiöinä. Kutsuttujen puhujien lisäksi ohjelmassa on useita työryhmiä, jotka tuovat yhteen teollistumisen ja tekniikan historian ja teollisen perinnön tutkijoita.
Teollistuminen ja tekniikan kehitys ovat vaikuttaneet länsimaisiin yhteiskuntiin käänteentekevästi. Teollisuuden työpaikat ja ympäristöt ovat vuosisatojen ajan vaikuttaneet monen paikkakunnan identiteettiin ja paikalliskulttuuriin. Suomalainen teollisuus otti ensi askeleitaan Tampereella vuonna 1820 perustetun Finlaysonin tehtaan myötä. Teollisuuden toiminta jätti jälkensä niin maisemaan kuin kaupunkilaisten mieliin. Edelleen nykyisinkin eletty ja opittu historia ja sille annetut merkitykset jäsentävät käsityksiämme teollisuuskaupungin elämänkaaresta, sen kasvusta ja muuttumisesta jälkiteolliseksi hyvinvointiyhteiskunnan monimuotoiseksi kaupungiksi.
Tampere ei ole kuitenkaan ainoa kaupunki, jossa teollisuus joutui rakennemuutoksen kohteeksi. Kyse on globaalista ilmiöstä. Teollisuuskaupungeilla ja teollisuudenaloilla on elämänkaarensa, jotka näyttäytyvät monilta osin samankaltaisina on sitten kyse Englannista, Saksasta, USA:sta, Pohjoismaista tai Aasian teollisuusjäteistä Japanista ja Etelä-Koreasta. Nousevan Kiinan tarina kertoo hieman eri tavoin uudelleen aiemmin teollistuneiden maiden tarinan. Jälkiteollisissa yhteiskunnissa teollisuusperinnöstä, kuten kulttuuriperinnöstä laajemmin, on tullut oma teollisuuden alansa. Seminaarissa pohditaan teollistumisen ja teollisen perinnön kansallisten ja kansainvälisten kehityskaarten samankaltaisuuksia, erilaisuuksia ja eriaikaisuuksia. Minkälaisia merkityksiä teollisuusperinnölle annetaan 2010-luvulla ja kuinka siihen suhtaudutaan tulevaisuudessa?
SEMINAARIN OHJELMA (muutokset mahdollisia)
Torstai 24.9.
10.15–10.30 Seminaarin avaus
10.30–11.15 Keynote Jari Ojala, Suomalainen teollisuusyritys globalisoituvassa maailmassa 1800–2010
11.15–12.15 Lounas
12.15–14.00 Finlayson sessio 1820–2000 (koko yleisölle)
Jarmo Peltola: Finlayson Oy 1820–2000
Hanna Yli-Hinkkala: Ferdinand Uhde johtajana
Pertti Haapala: Tehtaan valossa
14.00–15.00 Kahvit
15.00–16.30 Sessiot A ja B
A Ylirajainen teollisuusperintö (pj. Tanja Vahtikari)
Maarit Grahn: Globalisaatio ja satakuntalaisen tevanake-teollisuuden perintö
Anna Sivula: Teollisen kulttuuriperinnön käsite ja kulttuuriperintöyhteisöt
Hannele Kuitunen: Saneerattu kaupunki – Finlaysonin tehtaan työväen asuinalueen muutos 1960-luvulta alkaen
B Työmarkkinasuhteet tehtaalla/työelämän suhteet tehtaalla (pj. Kari Teräs)
Päivi Uljas: Työmarkkinasuhteet Helsingin leipomoissa
Tuukka Pääkkönen: Paikallisen sopimisen muodot ja työntekijöiden lakkokulttuuri Pernon telakalla vuosina 1976–1983
Tapio Bergholm: Paikallinen sopiminen painajaisena – Metallin lakko 1971 työnantajanäkökulmasta
16.45–18.15 Sessiot C ja D
C Maisema – Olosuhteet – Maailmankuva (pj. Jarmo Peltola)
Marja Lähteenmäki: Tehtaiden kaunis kaupunki. Teollinen Tampere kuvattuna ja kirjoitettuna
Tuula Vuolle-Selki: Tehdastyöväestö Suomessa. Tutkimus tehdastyöläisten työskentely- ja elinolosuhteista 1903–1909
Risto Turunen: Finlaysonin tehtaalaisten maailmankuva 1800-ja 1900-lukujen vaihteessa
D Suomalainen teollisuus yhteiskunnan voimavarana ja kasvuntekijänä (pj. Niklas Jensen-Eriksen)
Aaro Sahari: Valmetin toinen puoli: valtiollisen laivanrakennuksen rakenne, arvoverkostot ja toimintaedellytykset 1950-luvulla
Saara Matala: Arktisen meritekniikan kehitys Suomessa
Jussi Kivinen: Sisävesihöyrylaivojen rakentajia
18.30 -> Iltapala, jonka yhteydessä ”Work with Sounds” -projektin, Työväenmuseo Werstaan Suomessa hallinnoiman EU-projektin esittely http://www.workwithsounds.eu/ (Teemu Ahola & Kimmo Kestinen)
Perjantai 25.9.
Klo 9.00 kahvit
Klo 9.00–11.00 Sessiot E, F ja G
E Teolliset hierarkiat (Valta, vapaa-aika ja uusintaminen) (pj. Hannu Itkonen)
Kerkko Huhtanen: Patruunat liikunnan asialla, Liikunta osana teollisuuden sosiaalitoimintaa Suomessa ja Jämsänkoskella 1920–1970 -luvuilla.
Ilkka Kärrylä: Yhteistoimintaa vai vallanjakoa? – Keskustelu työelämän demokratiasta Suomessa 1960–1980-luvuilla
Sirpa Mäkinen: Koulutus tekstiiliteollisuudessa? Työntekijöiden haastatteluaineistot 1989 ja 2000
F Tehdas(paikkakunta) kokemusympäristönä (pj. Jarmo Peltola)
Matias Kaihovirta: Historian mahdottomat? Työläisten poliittinen repertoaari kaksikielisessä Billnäsin ruukkiyhteisössä, 1900–1920
Juuso Marttila: Pajavasaran kumussa – työ rautaruukkilaisten kokemusmaailman keskiössä 1880–1950.
Maria Vanha-Similä: Lapsiperheiden arki Forssan tehdasyhteisössä 1950–1970-luvuilla
G Innovaatiot teollisuushistoriassa (pj. Kimmo Antila)
Panu Nykänen: Tutkimuksen ja tuotekehityksen rooli teollisuuden pitkän aikavälin strategioissa
Petri Paju: Hienomekaniikan keksinnöt ja innovaatiot Valtion lentokonetehtaalta Valmetin instrumentteihin
Tonis Liibek: Tallinnan teknillinen korkeakoulu ja teollisuuden innovaatiot
11.00–12.00 Lounas
12.00–14.30 Työn ja työväestön tila ja muutos (Koko yleisölle)
Pirjo Markkola: Työ ja sukupuoli agraariyhteisöistä jälkiteolliseen yhteiskuntaan
Kari Teräs: Teollisuus sodassa – työvoima- ja raaka-ainepulaa vastaan
Hannu Itkonen: Varkauden teollisuuden kansalliset ja kansainväliset kytkennät
Pauli Kettunen: Taakse jäänyt edestä löytyy – työelämän ja tutkimuksen muutos 1970-luvulta
14.30Päätöskeskustelu ja loppusanat
Seminaari on maksuton. Osallistujia pyydetään ilmoittautumaan 15.9. mennessä osoitteeseen jarmo.peltola (at ) uta.fi
Seminaarin järjestelytyöryhmään kuuluvat Jarmo Peltola (pj.), Tanja Vahtikari, Eerika Koskinen-Koivisto, Kalle Kallio, Matti Hannikainen, Teemu Ahola ja Kimmo Kestinen ja Kimmo Antila.
