Workshop on the concept of the makeshift economy
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran uusin aluevaltaus on podcast.
Työväen ääni -sarja uppoutuu työväen historian ja perinteen tutkimuksen eri teemoihin vaihtuvien tutkijavieraiden kanssa. Sarjan ensimmäinen kausi ”Rivit järjestykseen – työväki ja kontrolli” keskittyy työväen ja kontrollin väliseen suhteeseen.
Sarjan ensimmäinen osa julkaistiin maanantaina 27.1.2025, ja seuraavat osat julkaistaan kahden viikon välein.
Kuuntele podcastia selaimessa täältä (RSS)
Kuuntele podcastia Spotifyissa täältä
Kuuntele podcastia Youtubessa (mahdollisuus myös automaattitekstitykseen) täältä
Tieteiden yö 9.1.2025: Uutta työväenhistoriaa – neljän väitöskirjan ilta
Paikka: Työväenliikkeen kirjaso, Sörnäisten rantatie 25 A 1 Helsinki
Aika: 17.00-19.10
Järjestäjä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura
Esillä ovat Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran uudet julkaisut, neljä väitöskirjaa. Teemoina Vasemmistoälymystö Valpon silmin (Hannele Koivisto ja Tiina Lintunen), Pitkän 1970-luvun työläiskirjallisuus yhteiskunnallisena aikalaiskeskusteluna (Jussi Lahtinen ja Milla Peltonen), Tehdastyöntekijöiden firabelitöiden muistitietohistoria (Pete Pesonen) ja Koulutus, tasa-arvo ja hyvinvointivaltion 1960-luvulla (Elina Hakoniemi ja Matti Hannikainen).
17.00 Avaus17.10 Vasemmistoälymystö Valpon silmin
Dosentti Tiina Lintunen keskustelee FT Hannele Koiviston kanssa Koiviston tuoreesta väitöskirjastaa Joukkosielu vai individualisti? Keskustelussa pohditaan Valtiollisen poliisin luonnehdintoja vasemmistointellektuellien muodostamasta uhasta 1930- ja 1940-luvulla ja sitä, miten EK-Valpo tarkkaili ja analysoi kommunisteiksi epäilemiään henkilöitä sekä lopulta passitti nämä vankilaan. Koivisto ja Lintunen keskustelevat myös siitä, millaista oli poliittisen vangin arki vankeudessa ja miten intellektuellit selvisivät rankoista kokemuksistaan.
17.40 Pitkän 1970-luvun työläiskirjallisuus yhteiskunnallisena aikalaiskeskusteluna
Pitkä 1970-luku (n. 1968–1982) oli suomalaisen työläis- kirjallisuuden viimeinen kultakausi. Tällöin kymmenet kirjailijat kirjoittivat kaunokirjallisuutta työväenluokan näkökulmasta käsin. Samalla he kommentoivat omaäänisesti yhteiskunnallisia aikalaisilmiöitä ja lähihistoriaa. Minkälaista yhteiskuntakuvastoa muun muassa Hannu Salama, Pirkko Saisio, Alpo Ruuth ja Lassi Sinkkonen tuottivat? Keskustelemassa aiheesta 1970-luvun työläiskirjallisuudesta väitöskirjan kirjoittanut Jussi Lahtinen ja Hannu Salmaa tutkinut filosofian tohtori Milla Peltonen.
18.10 Tehdastyöntekijöiden firabelitöiden muistitietohistoria
Pete Pesonen esittelee Suomen historian väitöskirjatutkimustaan Tehdastyöntekijöiden firabelitöiden muistitietohistoria. Väitöskirja tarkastelee tehdastyöläisten tekemien firabelitöiden muistitietohistoriaa ja merkitystä suomalaisessa teollisuustyössä vuosina 1945–1990. Firabelitöillä tarkoitetaan työntekijöiden työpaikalla, työnantajan välineillä ja materiaaleilla sekä usein työajalla omaksi hyödykseen tekemiä töitä. Tutkimuksessa määritellään mitä firabelityöt olivat, ketkä niitä tekivät, minkä takia niitä tehtiin, ja miten ilmiö linkittyy osaksi tehdastyön lattiatason paikallisia suhteita ja työpaikkakulttuuria sekä niiden epävirallisia käytäntöjä. Tutkimus avaa uusia näkökulmia työväen historiaan, teollisuuden sosiaaliseen kulttuuriin ja muistitietotutkimukseen.
18.40 Koulutus, tasa-arvo ja hyvinvointivaltio 1960-luvulla
SDP uusimman historiateoksen ”Uudistuva puolue ja hyvinvointivaltio – SDP historia 5. 1957–1975” kirjoittaja, VTT Matti Hannikainen, sekä tutkija, VTM Elina Hakoniemi keskustelevat 1960-luvun koulutuksen, tasa-arvon ja hyvinvointivaltion teemoista. Keskustelun pohjana toimii Hakoniemen väitöskirja, jossa hän tarkastelee tulevaisuuspuhetta sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen koulutuspolitiikan ja sivistystyön piirissä vuosina 1900–1970, erityisesti hyvinvointivaltion rakentumisen näkökulmasta. Keskustelussa syvennytään siihen, millaisia tasa-arvokysymyksiä tuolloin esitettiin ja millaisia ratkaisuja sosiaalidemokraattinen työväenliike haki näihin kysymyksiin 1960-luvun koulunuudistuskeskusteluissa.
19.10 Lopetus
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaari järjestettiin elokuussa 2023 otsikolla Työväki ja Neuvostoliiton vuosisata. Tutkija Moshe Levin (2005) käytti käsitettä ’Neuvostoliiton vuosisata’ kuvaamaan maan valtavaa merkitystä koko 1900-luvun ajan. Seminaariin ehdotettuja ja valittuja esitelmiä dominoi sotien välinen aika, 1920- ja 1930-luku. Kyseinen aikakausi on tällä hetkellä Suomessa tehtävän, Neuvostoliittoa käsittelevän tutkimuksen keskiössä. Varsinkin Venäjän aloittaman Ukrainan hyökkäyssodan varjossa onkin helppoa ajatella, että samainen väkivaltainen aikakausi leimaa koko Neuvostoliittoa.
Väki Voimakas -vuosikirja nro 37 (toim. Anna Laakkonen, Matias Kaihovirta ja Silja Pitkänen) julkaistaan THPT-seuran tulevan kesäseminaarin (Työväki ja paikallisuus, Työväenmuseo Werstas 19.–20.8.2024) yhteydessä.
Kolme vuosikirjaan tulevaa tekstiä, Aleksi Mainion, Ira Jänis-Isokankaan ja Jesse Hirvelän artikkelit julkaistaan jo nyt ennakolta. (Katso linkit alempana). Kaikki kolme tutkijaa työskentelevät Kansallisarkiston hallinnoimassa hankkeessa Suomalaiset Venäjällä 1917–1964. Hankkeen yhtenä päätutkimustuloksena on syntynyt interaktiivinen tietokanta, joka julkistetaan Kansallisarkistolla 7.6.2024. Ensimmäisessä vaiheessa yleisölle avataan vuosien 1937–1938 suuressa terrorissa tuomittujen ja Neuvosto-Ukrainaan päätyneiden suomalaisten tiedot.
Aleksi Mainio on Helsingin yliopiston dosentti ja tietokirjailija, ja johtaa Kansallisarkistossa tutkimushanketta suomalaisten kohtaloista Stalinin Neuvostoliitossa. FT, dosentti Ira Jänis-Isokangas tutkii Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä -hankkeessa gulag-järjestelmää sinne joutuneiden suomalaisten näkökulmasta. Jesse Hirvelä on poliittisen historian väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla, ja työskentelee tällä hetkellä tutkijana Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -hankkeessa.
ARTIKKELIT
Aleksi Mainio, Suomalaiset Stalinin vainoissa – Kriittinen katsaus kuoleman kirjanpitoon.
http://www.thpts.fi/wp-content/uploads/2024/06/Mainio.pdf
Ira Jänis-Isokangas, SKP, Gulag-järjestelmä, poliittinen kasvatustyö ja suomalaiset Magnitogorskissa.
http://www.thpts.fi/wp-content/uploads/2024/06/J%C3%A4nis-Isokangas.pdf
Jesse Hirvelä, Suomalaiset siirtolaisopiskelijat Leningradissa 1922–1936.
http://www.thpts.fi/wp-content/uploads/2024/06/Hirvel%C3%A4.pdf
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura (THPTS) kutsuu opiskelijoita mukaan perinteiseen graduseminaariinsa maanantaina 12. helmikuuta 2024 klo 12–17 Helsinkiin Tieteiden talolle (Kirkkokatu 6).
Seminaarissa opiskelijoiden opinnäytteisiin liittyviä työpapereita kommentoivat alan tutkijat ja arkistojen edustajat. Paperit voivat olla historian, etnologian, folkloristiikan, uskontotieteen, kirjallisuuden, taidehistorian, sosiaalitieteiden, valtiotieteiden tai jonkin muun oppiaineen tutkimussuunnitelmia, joiden kohteena on tavalla tai toisella työ, työväestö, työväenliike tai työelämä. Voit osallistua seminaariin myös, mikäli opinnäytteesi aineisto on Työväen Arkistosta tai Kansan Arkistosta.
Ilmoittaudu tammikuun 11. päivään mennessä seuran hallituksen jäsenelle Ilkka Kärrylälle (ilkka.karryla@utu.fi). Liitä ilmoittautumiseesi yhteystietosi sekä noin sivun pituinen abstrakti tutkimuksestasi. Abstraktista tulee selvitä tutkielman aihe, tutkimuskysymys, aineisto sekä työn nykyinen vaihe (alku, keskivaihe, lähes valmis). Kerro myös yliopistosi, oppiaineesi ja työn ohjaajan/ohjaajien nimi.
Seminaarin hyväksytyt opiskelijat lähettävät enintään 10 sivun mittaiset seminaaripaperit viimeistään 20.1.2024 seminaarin järjestäjille, jotka toimittavat ne kommentoijille luettaviksi.
Tervetuloa esittelemään tutkimustasi, keskustelemaan tutkimuksen teosta ja tutustumaan muihin graduntekijöihin ja tutkijoihin!
Tiina Lintunen
Puheenjohtaja
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura
Seuraava Pohjoismainen työväenhistorian konferenssi järjestetään Tampereella 7.-10. toukokuuta 2025. Konferenssiin odotetaan 150:tä esiintyjää kaikista Pohjoismaista ja niiden ulkopuolelta. Esitelmäkutsu julkaistaan maaliskuussa 2024.
Konferenssin järjestäjinä toimivat Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura sekä Tampereen yliopiston historian oppiaine. Päätapahtumapaikkana on Tampereen yliopisto. Järjestelyorganisaatiossa ovat edustettuina myös Työväenmuseo Werstas, Työväen Arkisto, Työväenliikkeen kirjasto, Kansan Arkisto, Lähihistorian tutkimuksen seura ja Suomen Taloushistoriallinen Yhdistys.
Pohjoismaisia työväenhistorian tapahtumia on järjestetty 1970-luvulta alkaen. Tuleva konferenssi on järjestyksessään 16:s. Edellinen Nordic Labour History Conference järjestettiin Kööpenhaminassa tammikuussa 2022.
Seuraa viestintää konferenssin kotisivulla ja osoitteessa nordiclabourhistory.org!
Finlaysonin työntekijöitä poistumassa tehtaalta työpäivän päätyttyä Tampereella 1940-1943. Kuva: Otso Pietinen, Museoviraston kuvakokoelmat. Lisenssi: CC BY 4.0.
Lisätiedot:
Sami Suodenjoki
THPTS ja Tampereen yliopisto
sami.suodenjoki(ät)tuni.fi
p. 050 4377 347
Julia Jylhä.
Julia Jylhän opinnäyte ”Maailmaa palvelemaan”: Lapsipiikojen muistot työnteosta ja palveluspaikoista 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa on valittu parhaaksi työväen historian ja perinteen tutkimuksen alan pro gradu -tutkielmaksi. Palkinnon saajan on valinnut Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran (THPTS) arvioitsijaraati lukuvuosina 2019–2021 ilmestyneiden tutkielmien joukosta. Jylhän tutkielma on tehty Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineessa.
Jylhä tarkastelee pro gradu -tutkielmassaan 1800–1900-lukujen vaihteessa lapsuuttaan eläneiden entisten lapsipiikojen työmuistoja. Lapsipiikojen kokemusmaailman ja olosuhteiden ohella opinnäytetyö käsittelee ansiokkaasti sitä yhteiskunnallista muutosta, jossa köyhä ja maatalousvaltainen Suomi muuttui vähitellen vauraaksi ja teollistuneeksi hyvinvointivaltioksi.
Työ perustuu laajaan ja tutkimuseettisesti vaativaan muistitietoaineistoon. Tekijä pohtii aineistoon liittyviä eettisiä ja lähdekriittisiä kysymyksiä erittäin ansiokkaasti ja kypsällä tavalla. Metodologisesti työ on etevästi laadittu. Tutkimusaineiston analyysi on kauttaaltaan syvällistä, ja tekijä nivoo havaintonsa taitavasti laajempaan historiallisen kontekstin. Palkinnon valitsijaraati kiinnitti erityistä huomiota siihen, miten Julia Jylhä pro gradu -tutkielmassaan osoittaa itsenäistä tutkimusotetta, jossa tutkijan oma ääni ja oivallukset tulevat hyvin esiin. Jylhän tutkielman tulokset tullaan julkaisemaan Työväentutkimus vuosikirjassa syksyllä 2022.
THPTS:n gradupalkinto myönnettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa, ja sen arvo on 300 euroa. Palkinnon saaja julkistettiin 11.2.2022.
Linkki Julia Jylhän tutkielmaan: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062239397.
Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana. Kirjoituksia työväen musiikista, kirjallisuudesta,
teatterista ja muusta kulttuuritoiminnasta Toimittaneet Saijaleena Rantanen, Susanna Välimäki ja Sini Mononen. 544 sivua. Katso sisällys.
Eri alojen tutkijat käsittelevät laajassa kirjassa useita työväen taiteelle ja kulttuurille keskeisiä ilmiöitä sekä aiemmin työväen taiteen tutkimuksessa vähemmälle huomiolle jääneitä näkökulmia.
Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana tarkastelee työväen taidetta ja kulttuuritoimintaa Suomessa 1800-luvulta 2000-luvulle. Taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä työväestölle pohditaan kuudessatoista artikkelissa niin huvina ja virkistyksenä kuin yhteiskunnallisena keskusteluna ja poliittisena liikehdintänä.
Artikkelikokoelmassa käsitellään muun muassa musiikkia, teatteria, kirjallisuutta ja kuvataidetta – iltamia, käsityökulttuuria, lyhytelokuvia, proletaarinäytelmiä, propagandakuvia, performanssia, laulujuhlia, arkkiveisuja, kisälli- ja ympäristölauluja. Näkökulmat vaihtelevat affektien politiikasta naisliikkeeseen ja taistolaisuudesta prekaariin 2000-lukuun.
Kokoelma tuo esiin, miten kaikkine ristiriitaisuuksineenkin työväen taide on luonut muutosvoimaista ajattelua, tunteiden ilmaisua, yhteisöllisyyttä, utopioita ja joukkovoimaa. Mutta se on ollut myös agitaation, väkivallan ja trauman alue. Työväen taiteella on kiistelty historiasta ja rakennettu tulevaisuutta, mutta mikä on työväen taiteen ja kulttuurin ja sen tutkimuksen merkitys nykypäivänä? Tähän eri alojen kirjoittajat vastaavat
kirjan artikkeleissa moninaisin tavoin.
Kirjan kirjoittajina ovat Jari Eerola, Kaarina Kilpiö, Vesa Kurkela, Jussi Lahtinen, Kalle Lampela, Mikko Lehtonen, Markus Mantere, Merja Minkkinen, Sini Mononen, Saijaleena Rantanen, MikkoOlavi Seppälä, Sami Suodenjoki, Irma Tapaninen, Timo ”Tipi” Tuovinen ja Susanna Välimäki. Kirjan ovat toimittaneet Saijaleena Rantanen, Susanna Välimäki ja Sini Mononen.
Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana. Kirjoituksia työväen musiikista, kirjallisuudesta,
teatterista ja muusta kulttuuritoiminnasta Ilmestyy: 25.9.2020.
Tutkimusyhdistys Suoni ry & Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura
Painettu kirja 28 € + postimaksu (Suomeen) 5 €. 25.9. mennessä tehdyn ennakkotilauksen hinta 20 € + 5 € postimaksu. Tilaukset osoitteesta suoni@suoni.fi.
Kirja on luettavissa vapaasti ilmestymisensä jälkeen sähköisenä versiona osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/166712
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran verkkokirjat http://www.thpts.fi/julkaisut/muut-julkaisut/
Tutkimusyhdistys Suoni ry https://www.suoni.fi/julkaisut
Lisätietoja:
MuT, FM Saijaleena Rantanen
Tutkimusyhdistys Suoni ry & Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
saijaleena.rantanen(at)uniarts.fi
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura (THPTS) kutsuu opiskelijoita mukaan perinteiseen graduseminaariinsa perjantaina 7. helmikuuta 2020 klo 12–17 Helsinkiin Tieteiden talolle (Kirkkokatu 6).
Seminaarissa opiskelijoiden opinnäytteisiin liittyviä työpapereita kommentoivat alan tutkijat ja arkistojen edustajat. Paperit voivat olla historian, etnologian, folkloristiikan, uskontotieteen, kirjallisuuden, taidehistorian, sosiologian, valtiotieteiden tai jonkin muun oppiaineen tutkimussuunnitelmia, joiden kohteena on tavalla tai toisella työ, työväestö, työväenliike tai työelämä. Voit osallistua seminaariin myös, mikäli opinnäytteesi aineisto on Työväen Arkistosta tai Kansan Arkistosta.
Ilmoittaumisaikaa on jatkettu joulukuun 30. päivään 2019 asti. Ilmoittaudu seuran hallituksen jäsenelle Risto Turuselle (risto.turunen@tuni.fi). Liitä ilmoittautumiseesi yhteystietosi sekä noin sivun pituinen abstrakti tutkimuksestasi. Abstraktin tulee sisältää tutkielman aiheen, tutkimuskysymyksen, aineiston sekä työn nykyisen vaiheen (alku, keskivaihe, lähes valmis). Kerro myös yliopistosi, oppiaineesi ja työn ohjaajan/ohjaajien nimi.
Seminaarin hyväksytyt opiskelijat lähettävät enintään 10 sivun mittaiset seminaaripaperit viimeistään 17.1.2020. Paperit julkaistaan seuran kotisivuilla (www.thpts.fi), josta ne ovat tulostettavissa. THPTS maksaa työpaperin esittävien opiskelijoiden kohtuulliset matkakulut seminaariin.
Tervetuloa esittelemään tutkimustasi, keskustelemaan tutkimuksen teosta ja tutustumaan muihin graduntekijöihin ja tutkijoihin!
Tiedustelut: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura
(Risto Turunen, risto.turunen@tuni.fi, Tiina Lintunen, tiina.lintunen@utu.fi)